Elämme audion kulta-aikaa - tässä syyt

Tällä sivulla väitän, että olemme juuri saapuneet audion kulta-aikaan. Internetistä voi kuitenkin löytää kaikenlaisia väitteitä, joita monenmoiset Helppo-Heikit ovat sinne kirjoitelleet vailla mitään todisteita tai kaikupohjaa, joten haluan tietenkin perustella väitteeni. Mielipiteeseeni on 5 pääsyytä, jotka erittelen alla

1) Kuuntelumahdollisuuksien räjähtäminen

Koska ennen voitiin kuluttaa korvilla lähinnä omaa fyysisesti omistettua musiikkia tai radiota, oli kuuntelumahdollisuudet rajattu yleensä joko kotiin, työpaikalle tai autoon. Asiaa helpotti hieman erilaisten Walkmanien ynnä kannettavien cd-soittimien yleistyminen. Se oli kuitenkin vain aavistus tulevasta, sillä kliseisesti tämänkin markkinan pamautti hurjaan kasvuun älypuhelin. Yhtäkkiä sisältöjä oli rajattomasti tarjolla saman tien kuunneltavana missä tahansa, milloin tahansa. Käytännössä tämä on johtanut alla olevien, seuraavien syiden, syntymiseen.

Samalla on hyvä todeta useiden tutkimusten todistavan audion kokonaiskulutuksen lisääntymisestä edellisten vuosien aikana, ja trendi näyttäisi jatkuvan. Tilaisuus tekee kuuntelijan. Kun silmät ovat varatut, voi korvilla kuluttaa sisältöjä lähes rajattomasti, puuhaten samalla muuta. Ihanaa.


2) Sisällön monipuolisuus

Kuuntelukenttä oli tosiaan ennen selkeä: Oli omat musiikit, eli ne vinyylit tai cd-levyt tai tiedostot, ja sitten oli FM-radio. Okei, saattoi joku lainata kirjastosta cd-levyyn painetun äänikirjan ja kuunnella sitä. Teknologia ja ihmisen luovuus on kuitenkin muuttanut kaiken. Omasta musiikista on siirrytty musiikin kuunteluoikeuksien vuokraamiseen ja samalla saatu kaikki maailman musiikki kuunteluun milloin tahansa. Radio on edelleen olemassa ja tavoittaa edelleen vahvasti, vaikka ihan nuoremmissa kohderyhmissä pientä laskua näkyykin. On myös syntynyt valtava määrä podcasteja kaikista kuviteltavissa olevista aiheista ja koko ajan tulee lisää. Ja sitten on vielä äänikirjapalvelut, eli enenevässä määrin myös kirjallisuutta kulutetaan korvien kautta.

Eli mietitäänpä: Kaikki maailman musiikki, järjetön määrä lineaarisia kotimaisia ja ulkomaalaisia radiokanavia netissä, podcasteja ihan kaikista kuviteltavissa olevista aiheista (esim. Star Wars -elokuvien jokaiselle minuutille yhden jakson uhraava Star Wars Minute -podcast), ja aivan tuota pikaa varmasti kaikki maailman kirjallisuus äänikirjoina.

Kuulijan tehtäväksi jää vain valinta.


3) Sisällön tarjoajien määrän valtava ja jatkuva kasvu

Älypuhelinten levitessä tärkeimmäksi vaikuttimeksi nousivat sovellukset, eli sisältö, siis se, mitä älypuhelimella pystyy tekemään. Yksikään mobiiliekosysteemi ei olisi voinut kasvaa ilman mittavaa sovellusmäärää ja jatkuvaa uusien äppi-innovaatioiden vyöryä.

Sama ilmiö näkyy podcasteissa. Maailma on täynnä aivan uskomattomia podcasteja ja on mahdollista löytää lähes mille tahansa niche-harrastukselle tai kiinnostukselle oma podcast-sarja. Myös suomenkielinen sisältö on viimeisten vuosien aikana monipuolistunut hurjaa vauhtia. Tuntuu, että kaikilla ja niitten serkuilla on podcast.

On syntynyt positiivinen noidankehä, jossa alustojen kasvu luo mahdollisuuksia sisältöjen monipuolistumiselle, joka taas vuorostaan kasvattaa alustoja. Muutoksen vauhti on kova, eikä se nyt ihan just ole hiipumassa. Kuluttaja voi valita ihan itse juuri sen sisällön, mikä siinä hetkessä kiinnostaa. Se oli ennenkuulumatonta vielä joitakin vuosia sitten.


4) Kirjojen uusi elämä

Olen usein jutellut kirjojen ja kirjallisuuden merkityksestä sivistyksen rakentajana ja ylläpitäjänä kovasti arvostamani kirjailija Juha Vuorisen kanssa. Hänellä on agenda: Etenkin nuorten suomalaismiesten kirjojen kulutusta pitää kasvattaa. Se on mielestäni hieno tavoite. Juha uskoo, kuten minäkin, vahvasti äänikirjaan. Kuuntelumahdollisuuksia kun on loogisesti ilman muuta enemmän nykytekniikan avulla, kuin lukutilanteita. Ja kuten olemme huomanneet: tilaisuus tekee kuuntelijan.

Olen valmis pohtimaan jopa sellaista ratkaisua, että jossain tulevaisuudessa äänikirja on se de facto -tapa kuluttaa kirjallisuutta. Lukeminen on sitten se vaihtoehtoinen malli.


5) Bloggaajien joukkovaellus podcastaajiksi

Joku voi pitää sitä muoti-ilmiönä, mutta minä en. Bloggaajat ovat todistaneet olevansa erittäin taitavia lukemaan kuluttajien kiinnostuksen muutoksia ja oppimaan uutta. Jos katsomme minkä tahansa palvelun kuuntelutilastoja, näemme, että bloggaajien podit keikkuvat kärkisijoilla. Podcast onkin täydellinen media bloggaajalle: Se on rento, intiimi ja herkkä sisältömuoto, jossa on luontevaa antaa itsestään enemmän. Intiimiyden tunnetta lisää se, että lähes kaikki sisältö kulutetaan kuulokkeilla. Tällöin kuuntelija on suosikkiblogaajiensa kanssa kaksin, oman päänsä sisällä.

Näin. Heitin siihen viisi perustetta sille, että olemme todellakin saapuneet audion kulta-aikaan. Kuuntelu kasvaa, sisällön määrää kasvaa ja ilmiö kehittyy koko ajan. Kokonaan oma lukunsa on sitten se, miten me kuluttajat käytämme jatkossa omaakin ääntämme joka hetki kotimme ja palveluidemme ohjaamiseen. Katsokaa vaikka miten älykaiuttimet (esim. Amazon Alexa) ovat vallanneet kodit kielialueilla, joissa ne toimivat (suomenkielen tuki on tulossa jossain vaiheessa, mutta kukaan ei kai tiedä milloin?). Tai miten nuoret lähettävät Whatsapp-viestinsä, he kun eivät enää jaksa kirjoittaa, vaan lähettävät viestinsä puheena.

Audion kulta-aika on täällä. Kauan eläköön ääni.